Sovittelun tarve?

Kumpi teillä hoidetaan ensin?

Olisiko ulkopuolisesta työyhteisösovittelijasta hyötyä omassa tapauksessasi?

Onko työyhteisössäsi konflikti, johon epäilet kaivattavan ulkopuolista apua?
Kaipaatko itse apua?

Nosta kissa pöydälle. Mikäli työyhteisön konflikti aiheuttaa  jatkuvaa unettomuutta, stressiä tai uupumusta, voi siitä muodostua vakava terveydellinen riski, joka myös vahingoittaa muistia, luovuutta sekä kykyä tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia. Asia kannattaa täten ottaa heti puheeksi yhteisössä tai mikäli tarvetta, esim. työpaikan asiantuntijoiden kanssa henkilöstöhallinnossa, työterveyshuollossa tai vastaavassa.

Ulkopuolisen sovittelijan käytöstä työyhteisössä päättää aina työnjohto. Voit ehdottaa asiaa työnjohdolle joko itse tai pyytää esim. työsuojeluvaltuutettua tekemään näin. Konfliktit on hyvä yrittää aina ensin ratkaista työnjohdollisin menetelmin.

Kuulutko työnjohtoon, jonka tulisi päättää ulkopuolisen sovittelijan tarpeesta? Työpaikkasi asiantuntijoiden lisäksi voit konsultoida sovittelijaa.

Ongelman havaitseminen

Mikäli työyhteisössä ei ole käytössä varhaisen puuttumisen malleja ja aktiivista seurantaa, tulee esimiehen ottaa konflikti käsittelyyn viimeistään siinä vaiheessa, kun joku ottaa sen puheeksi.

Usein ongelma yhteisössä kasvaa hiljalleen. Konflikti ja sen aiheuttamat jännitteet tuntuvat vähäisiltä, ja niiden toivotaan menevän ohi ajan kanssa. Yhteisön jäsenet oppivat välttelemään tilanteita, joissa jännite kasvaa. Negatiivinen kierre saattaa kestää vuosia, jolloin ongelmalle ja siitä seuraaville käyttäytymismalleille muututaan osin sokeiksi. Konfliktin yhdelle osapuolelle tilanne saattaa tuntua huomattavasti vaikeammalta kuin toiselle, joka ei välttämättä edes huomaa olevansa osa konfliktia. Pahoinvoivalle osapuolelle tästä seuraa usein ylimääräisiä poissaoloja, joista puolestaan helposti seuraa takana puhumista ja mustamaalaamista. Suoran puheyhteyden katkettua puolin ja toisin rakennetaan mielikuvia ja oletuksia, käsitetään asioita omaa näkemystä tukevin tavoin.

Ongelmaan puuttuminen

Kuinka paljon ongelmia, konflikteja pitäisi sietää ennen niihin puuttumista? Mitä matalampi kynnys puuttua, mitä aiemmin ongelmaan puututaan, sitä vähemmällä yleensä selvitään. Usein riittäisi, että ongelmat keskustellaan heti läpi asianosaisten kesken, tarvittaessa esimiehen johdolla. Kun konflikti pitkittyy, se yleensä monimutkaistuu, tuoden mukanaan terveydelle ja työturvallisuudelle haitallisia elementtejä.

Työnantajan velvollisuus Työturvallisuuslaissa työnantaja velvoitetaan puuttumaan tietoonsa tulleeseen terveyttä vaarantavaan asiaan, kuten esim. työpaikkakiusaamiseen, heti. Myös työsopimuslaki viittaa työnantajan velvollisuuteen huolehtia työntekijän työturvallisuudesta.

Työntekijän velvollisuus Yhteisön jäsenillä on samoin vastuu puuttua havaitsemaansa ongelmatilanteeseen. Työturvallisuuslain (18 § Työntekijän yleiset velvollisuudet) mukaan työntekijän on käytettävissään olevin keinoin huolehdittava niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Pykälän kolmannen momentin mukaan työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Velvollisuus toimia Työturvallisuuslain pykäliin sisältyy aktiivinen toimimisvelvollisuus, joka velvoittaa ilmoittamaan havaituista työturvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Aivan kuten työntekijä huomatessaan vaaraa aiheuttavan viallisen koneen, on velvoitettu ilmoittamaan siitä välittömästi, ovat ihmisen henkiseen terveyteen vaikuttavat konfliktit vaaratilanteita, joihin tulee reagoida.

Velvollisuus osallistua Mikäli työnantaja on ottanut työturvallisuutta vaarantavan ongelmatilanteen ratkaisemiseksi käyttöön työyhteisösovittelun, on tilanteessa jollain tavalla osallisina olevilla työntekijöillä ja esimiehillä lain mukainen velvollisuus osallistua sovitteluun.

Ongelmanratkaisu

LUE LISÄÄ:
-> Sovitteluprosessi
-> Sovittelijan valinta
-> Löydä sovittelija