Jos työyhteisössä nousee toistuvasti pintaan negatiivisia tunteita – on ahdistusta, itkua, aggressiivisuutta, loukkaantumista, katkeruutta – kannattaa ottaa tarkasteluun muutamia yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä: perustehtävä, rakenteet, johtajuus.
Perustehtävä
Yhteisön perustehtävä saattaa olla määritelty jossain vaiheessa, mutta mikä on ihmisten nykyinen käsitys, mielikuva siitä? Johtajalla mielikuva saattaa olla kirkas, jos hän on käynyt aktiivista keskustelua johtoryhmän kanssa. Mutta entä muu yhteisö? Yhdellä työ on saattanut säilyä alkuperäisen määritelmän mukaisena, toisella taas uudistua täysin ja kolmannen työ liikkuu sekä vanhassa että uudessa maastossa. Mukaan on saattanut tulla ihmisiä, joiden kanssa perustehtävästä ei ole koskaan edes keskusteltu.
Ristiriitojen syntyminen on varmaa, ellei riittävää yksimielisyyttä perustehtävästä ole. Koska perustehtävä muuttuu ympäröivän maailman mukana koko ajan, sitä tulisi siis määrittää jatkuvasti – eikä vain virallisissa pöydissä, vaan myös epävirallisemmin kahvipöydässä. Yhteisöllisyys vahvistuu, kun jokainen voi avoimesti reflektoida ja pohtia omaa päätehtäväänsä muiden kanssa.
Rakenne
Onko yhteisön rakenne selkeä, hutera vai eikö sitä kenties ole lainkaan? Ellei ihminen tiedä paikkaansa yhteisössä, hän ahdistuu. Seurauksena on helposti kaaos.
Onko työ joustavaa vai jäykkää, tarkasti kellotettua? Onko yhteisössä paljon etätyötä tekeviä, jolloin rakenne ja yhteisöllisyys helposti häviävät?
Johtajuus
Onko yhteisön johtajuusrakenne määritelty? Tuetaanko johtajuutta miten? Millaista ilmapiiriä johtaja luo? Miten hän kommunikoi eri ihmisten kanssa? Onko johtaja oikeudenmukainen, johdonmukainen? Onko hänellä päätöksentekokykyä?
Mikäli yhteisössä on valtatyhjiö, voi joku vahva yksilö tai ryhmä ottaa johtajan aseman. Kun tällainen taho sitten käyttää valtaa määritelläkseen perustehtävää tai rakenteita itselleen mieluisaksi, on tilanne ristiriidoille altis.
Yhteisöllisyys työelämässä on tasapainoa
Mitä tunteita yhteisöstä löytyy, mistä ne johtuvat? Tilannetta voi lähteä tarkastelemaan oheisen kaavion kautta. Nuolet kuvaavat vuorovaikutusta, joka tuottaa yhteisöllisyyden tunteen. Ratkaisu ongelmiin löytyy yleensä ongelma-alueen vastaelementistä. Itku loppuu, kun kehitetään johtamista tai rakenteita tai selkeytetään perustehtävää. Kun tetrakuvio on tasapainossa millä tahansa kulmalla seistessään, myös yhteisöllisyys on tasapainossa.
Tekstin lähteenä on toiminut lehtori Juha Niirasen Osallisuus työyhteisöissä -luento 8.1.2020 (Humak).
Kaipaatko yhteisöösi vuorovaikutuksen solmuja avaavaa koulutusta tai sovittelua?
Ota yhteyttä, niin katsotaan mitä saamme yhdessä aikaan.
Leena Saarela | puh. 0400722502