Yhdistyksen hallitustyöskentely kuntoon

Suomessa on yli satatuhatta rekisteröityä yhdistystä, joiden vaikutuspiiriin kuuluu lähes jokainen suomalainen jossain vaiheessa elämäänsä. Silti yhdistysten hallitustoimintaa on tutkittu melko vähän. Pureudun juuri julkaistussa tutkimuksessani hallitusten sisäiseen vuorovaikutukseen ja työtapoihin – kooten suosituksia hallitustyön kehittämiseksi.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin yhdistysten hallitusten työtulosta ja vuorovaikutuskulttuuria voi parantaa. Mitä hyvä työtulos ja toisaalta hyvä vuorovaikutuskulttuuri hallitustyössä ylipäätään tarkoittavat?

Tutkimuksen laajin aineisto koostui yli kolmensadan yhdistyksen hallituksen jäsenille, varajäsenille ja puheenjohtajille syksyllä 2021 kohdistetusta kyselystä, johon vastauksia tuli yhteensä 146. 

Tutkimuksen tulosten mukaan hallituksissa pääosin viihdytään ja yhteistyö hyvän yhteisen tavoitteen eteen on antoisaa. Viihtymistä kuitenkin heikentävät kokemukset, ettei kaikilla hallituksessa ole toivottua motivaatiota tai sitoutumishalua, jolloin työt kasautuvat muutamille.  Negatiiviseksi koetaan myös se, ettei kokouksia valmistella riittävästi, hallituksen jäsenet eivät perehdy aineistoihin etukäteen, ja kokouksissa puheenvuorojen annetaan venyä ja eksyä helposti kokousasioiden ulkopuolelle. Kun tähän lisätään vuorovaikutustavat, jotka aiheuttavat turhia jännitteitä, lienee ymmärrettävää, että kyselyyn vastanneista lähes puolet olivat sitä mieltä, että heidän hallituksessaan on vähintään yksi jäsen, jonka tulisi jättäytyä pois seuraavasta vaalista.

Ihmiset arvioivat nykyään entistä tarkemmin, mihin aikaansa käyttävät. Tämä näkyy tutkimukseen osallistuneiden huolessa, että hallitukseen on hankala löytää jäseniä. Toisaalta tutkimus osoittaa, ettei hallituksen jäsenten hakuun tai valintaan välttämättä panosteta niin paljon, kuin yhdistyksen edun mukaista olisi. Pelkästään lisäämällä tätä panostusta yhdistyksissä päästäisiin todennäköisesti huomattavasti parempaan työtulokseen sekä samalla parempaan työskentelyilmapiiriin. Tutkimus pureutuu näihin sekä muihin hallitustyön vaiheisiin pala kerrallaan.

Olisi yhdistyksen edun mukaista arvioida ja kehittää hallitustoimintaa säännöllisesti, jotta työskentely siellä tuntuisi mielekkäältä ja kiinnostavalta. Toivon tämän tutkimukseni antavan hallituksille työkaluja sekä rohkeutta käydä kehittämiseen liittyvää keskustelua, ja näin samalla vahvistaa yhdistyksen elinvoimaisuutta tulevaisuuden haasteissa.

Tutkimus on toteutettu opinnäytetyönä Humanistisen ammattikorkeakoulun Yhteisöpedagogi, työyhteisön kehittäjä (AMK) -koulutusohjelmassa.

Lataa tutkimus suosituksineen Theseuksesta:  Miten parantaa yhdistyksen hallituksen työtulosta ja vuorovaikutuskulttuuria?

Lisätiedot, luennot ja työpajat teemaan liittyen:  
Leena Saarela, työyhteisösovittelija, sovittelukouluttaja
puh. 0400 722 502, leena.saarela (at) sovittelumestarit.fi

Sovittelumestarit.fi käyttää evästeitä sivuston tilastotietojen mittaamiseen ja liikenteen analysoimiseen. Tietojen avulla voimme päätellä mm. millainen sisältö kiinnostaa kävijöitä eniten. Näin voimme räätälöidä palveluitamme sekä sivuston artikkeleita vastaamaan paremmin kävijöiden todennäköisiä kiinnostuksenkohteita. Hyväksymällä evästeet annat suostumuksesi evästeiden käyttöön. Tietosuojaseloste

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close