Monimuotoisuus, moninaisuus – olennaisesti niin työ- kuin harrasteyhteisöjen hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Vaan kerropa, milloin teillä viimeksi näistä keskusteltiin? Ehket ole moiseen keskusteluun osallistunut koskaan?
Mistä näissä siis on kyse ja miten näitä huomioimalla voidaan lisätä yhteisön hyvinvointia, innovatiivisuutta ja tuottavuutta? Samalla vähentäen riskiä ristiriitoihin ja konflikteihin, joita helposti syntyy jonkun osa-alueen jäädessä yhteisössä huomiotta.
Kokosin tähän muutaman lukuvinkin, joista perehtymisen teemaan voi aloittaa.
Testaa tietosi
Moninaisuusosaaminen on ensisijaisesti tietysti sitä, että ymmärtää moninaisuuden eri muotojen olemassaolon.
Karelia-ammattikorkeakoulun työyhteisöjen johtamisen tueksi kokoama Moni toimii työkalupakki auttaa perehtymään siihen, mitä kaikkea monimuotoisuus työpaikalla voi olla – liittyen ikään, sukupuoli-identiteettiin, kulttuuriseen taustaan, elämäntilanteeseen, työkykyisyyteen… Osaamistaan voi kukin testata esim. Karelian itsearviointitesteissä esimiehille ja työntekijöille.
Moninaisuuden muotojen tunnistamisen lisäksi on tärkeää keskustella yhteisössä avoimesti siitä, miten erilaiset tekijät näkyvät ja miten ne huomioidaan arjessa. Miten vaikkapa esimiehenä niitä huomioit, kun keskustelet ihmisten työssä jaksamisesta. TTL:n TOP10 -käytännöt ovat hyödyksi mietittäessä työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Viime aikoina olet varmasti jo ehtinyt törmätä siihen, millaiset lähtökohdat ja millaisia haasteita yhteisösi jäsenillä on digitaalisuuden suhteen. Asiaa on pohdittu myös Digi arkeen -neuvottelukunnassa, jonka sivuilta löytyy aineistoa keskustelujen pohjaksi. Ylen Nettiä ikä kaikki -kampanjasta moni on varmaan myös löytänyt apua haasteisiin.
Uskaltaako, saako yhteisössäsi jokainen olla oma itsensä? Sateenkaariväki työelämässä ja asiakkaina -tietopaketin mukaan vain 15 % suomalaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista kokee voivansa olla täysin avoimia työpaikallaan ja 24 % salaa itsensä täysin. Millaiset ajattelumallit oman yhteisösi käytännöissä ja keskusteluissa tähän vaikuttavat? Setan sivuilla voit perehtyä aiheeseen lisää.
Tilan ääniympäristö, värimaailma, valaistus, ilmanlaatu, nettisivujen luettavuus – millä kaikilla tavoilla huomaamatta voikaan hankaloittaa joidenkin ihmisten mukaan tulemista. Saavutettavuutta mietittäessä kannattaa kurkistaa Kulttuuria kaikille -sivuston Museoiden esteettömyys – tarkistuslista.
”Ei vain löytynyt sopivaa” – kommentit heijastelevat sitä, että yrityksissä ei olla vielä täysin ymmärretty monimuotoisuuden tuomia hyötyjä organisaatiokulttuurin ja innovointikyvyn rikastajana sekä työnantajaja asiakaskokemuksen vahvistajana.
Konkreettisesti yhteisön asenne monimuotoisuuteen näkyy myös siinä, millaista esimerkkiä johto ja hallitus näyttävät. Ote yllä on Suvi Halttulan ja Susanna Saikkosen FINDIX 2020 -selvityksestä pörssiyhtiöiden ylimmän johdon monimuotoisuudesta.
Monimuotoisuus ja viestintä
Olennaista työyhteisön innovatiivisuuden kannalta onkin sen valmius hyväksyä erilaisia ajattelutapoja ja kyky ymmärtää ja hyödyntää omien ja uusien ajattelutapojen eroja.
Ymmärtääksemme toista meidän on opittava kuuntelemaan häntä sen sijaan, että puhuisimme hänestä.
Lyhyesti ja ytimekkäästi nostettu esiin viestinnän lähtökohta, kykymme ymmärtää erilaisia ajattelutapoja. Sovitteluissa iso osa ongelmista juontaa juurensa väärinymmärryksiin, joko tahattomiin tai tahallisiin. Otteet ovat Katja Keisalan teoksesta Monikulttuurisen työyhteisön viestintä (2012, Tampere University Press), joka on täynnä hyviä vinkkejä viestinnän parantamiseen.
Vuorovaikutus konflikteissa
Rauha koetaan tilana, jossa konflikteja ei esiinny. Niinpä konfliktien poissaolo saatetaan tulkita onnistumiseksi. Mutta konfliktien poissaolo ei tarkoita sitä, ettei niitä ole olemassa. Se tarkoittaa sitä, etteivät ne tule esiin. … Tällöin ne, jotka yrittävät nostaa erimielisyyksiä esiin, koetaan hankalina tyyppeinä, jotka rikkovat yleistä järjestystä.
Kuulostaako tutulta? Oletko joskus kenties ollut ainoa, jonka mielestä yhteisössä on käsittelyä kaipaavia vuorovaikutusongelmia? Hiljattain ilmestynyt, sovittelijoiden Miriam Attias ja Jonna Kangasoja toimittama ME JA NE – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (2020, Into Kustannus Oy) sisältää konkreettisia ohjeita rakentavan keskustelun aikaansaamiseksi. Kirja on täynnä loistavia esimerkkejä haastavista vuorovaikutustilanteista ja niissä käytetyistä konfliktinratkaisun, restoratiivisen dialogin ja sovittelevan työotteen keinoista.
Vaikka kirja painottuu asioiden käsittelyyn polarisaation näkökulmasta, ovat keinot päteviä missä tahansa konfliktitilanteessa. Kirjassa käydään läpi konfliktin vaiheet ja kuhunkin hetkeen sopivat puuttumismenetelmät. Väärä metodi väärällä hetkellä johtaa todennäköisesti tilanteen vaikeutumiseen, joten näihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vahva lukusuositus kaikille hyvästä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille.
Attias ja Kangasoja keskustelevat teemasta myös Politiikkaradion lähetyksessä Areenassa otsikolla Suomenkin yhteiskunta polarisoituu – miksi sillanrakentajat mokaavat?
Tasapuolisuus, yhdenvertaisuus, avoimuus, arvostus
Sovittelussa ihmiset nostavat nämä otsikossa mainittua sanat, tarpeet, toistuvasti esiin. Kannattaa keskustella auki, mitä ne kullekin yhteisössä tarkoittavat. Aivan kuten monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa on olennaista kysyä, mitä se oma monimuotoisuus kullekin tarkoittaa, mitä tarpeita se nostaa esiin.
Vaatiiko jonkun oma tai läheisten elämäntilanne poikkeuksellista joustavuutta? Kokeeko joku syrjinnän tunteita, koska hänen koko kapasiteettiaan ei huomioida esim. iän takia? Tunteeko joku jäävänsä ulkopuoliseksi, koska hänen erityisherkkyyttään ei huomioida? Alisuoriutuuko joku vain siksi, ettei hän ole kielellisesti ymmärtänyt annettuja ohjeita?
Erätaukosäätiön sivuilta löydät työkaluja rakentavan keskustelun suunnitteluun, vetämiseen ja paketointiin sekä siitä oppimiseen.
Lisää dialogitaitoja voi kehittää HAMK:n Diale -dialogikorttien avulla, jolloin yhdessä ajatteleminen onnistuu helpommin (myös englanniksi).
Yhdessä keskustelemalla ja kuulluksi tulemalla kasvatetaan yhteisöllisyyttä, josta kumpuaa yhteisön rikkaus. Muutos monimuotoiseksi ja moninaisuutta paremmin huomioivaksi yhteisöksi ei tapahdu hetkessä ja se vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä. Yhdessä rakennettuna se kantaa kuitenkin pitemmälle ja auttaa selviämään riskeistä, joita monimuotoisuuden huomioimatta jättämiseen sisältyy.
Opiskele lisää
Olen kevään ajan opiskellut Työyhteisön toimiva vuorovaikutus -kokonaisuutta työni ohessa. Yllä oli pieni kurkistus opintojen antiin.
Kokonaisuus on osa Yhteisöpedagogi, työyhteisön kehittäjä -opintoja, joiden tavoitteena on parantaa suomalaisten työyhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja hyvinvointia. Mielenkiintoinen ja monipuolinen ammattinimike, joka kannattaa pitää mielessä, kun seuraavan kerran rekrytoitte.
Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) tarjoaa avoimen AMK:n kautta myös yksittäisiä opintojaksoja.
Oma 20 opintopisteen kokonaisuuteni muodostui opintojaksoista
- johtaminen ja työyhteisötaidot
- viestintä- ja kommunikaatio-osaaminen
- monimuotoisuus työyhteisössä
- osallisuus työyhteisöissä
Ilmoittautuminen Humakin kesäkursseille on jo menossa. Syksyn kurssit tulevat kurkittaviksi toukokuun aikana.
***
Lue myös YLE:n artikkeli suomalaisten kokemasta syrjinnästä.
Kaipaatko yhteisöösi vuorovaikutuksen solmuja avaavaa koulutusta tai sovittelua?
Ota yhteyttä, niin katsotaan mitä saamme yhdessä aikaan.
Leena Saarela | puh. 0400722502