Sanoilla on väliä

Viime päivinä olemme saaneet järisyttävän muistutuksen siitä, että sanoilla on väliä. Olemme nähneet kuinka pitkään ja toistuvasti pahaa puhumalla, valehtelemalla, yllyttämällä ja uhkailemalla voi saada ihmiset tekemään asioita, joita harva varmaankaan kuvitteli koskaan tekevänsä.

Samaan häikäilemättömään sanojen väärinkäyttöön sortuvat silloin tällöin myös henkilöt arkisemmissa yhteisöissä, työssä ja vapaalla.

Arjessa ne ovat kuitenkin usein ne pienet sanat, joiden vaikutukset yksittäisille henkilöille voivat olla tätäkin suuremmat. Huomaatko sinä ne hetket, jolloin voit valita, mitä sanoillasi teet ja mihin vaikutat? Millaisia sanoja käytät, millaisia kuulet ja suostut kuuntelemaan?

Sanoilla on väliä siitä lähtien, kun niitä alamme lapsena ymmärtää. Mitä kuulemme ihmisten sanovan meille, toisille ja toisista? Millaisena opimme maailman ja ihmiset näkemään näiden sanojen kautta? Millaisena näemme itsemme näiden sanojen kautta?

Sanoilla on väliä etenkin niitä toistettaessa. Ovatko sanat kannustavia ja rohkaisevia? Pyrkivätkö ne ymmärtämään, rakentamaan, edistämään? Vai nolaamaan, vähättelemään, rikkomaan, pelottelemaan?

Sanoilla on väliä myös silloin, kun jätämme ne sanomatta. Martin Luther Kingiä mukaillen, loppujen lopuksi suurimmat haavat eivät synny ihmisten ilkeistä sanoista, vaan tilannetta vierestä hiljaa seuraavien reagoimattomuudesta.

”Älä nyt leikistä suutu!” Ilkeitä sanoja on kautta aikain pyritty siloittelemaan vetoamalla vastaanottajan turhaan herkkänahkaisuuteen. Hyväksytkö omien sanojesi kaiun, jos toinen kertoo, ettei se tunnu hyvältä? 

Sovitellen kohti parempia sanoja

Päiväkoti- ja koulusovitteluissa ideana on käsitellä pienistäkin sanoista syntyneet mielipahat heti, jottei tilanne pahene. Lapset ja nuoret oppivat näin, että mieltä vaivaavista asioista pitää ja kannattaa puhua. Aikuisille vastaavaa mahdollisuutta harvoin tarjoutuu, ellei itse ole aloitteellinen. Käsittelemättä jääneet sanat, joilla on väliä, kasaavat henkistä kuormitusta pahimmillaan niin, että ilmapiiri henkilöiden välillä tulehtuu toimintakyvyttömäksi.

Jokainen meistä lienee joskus toivonut, että suusta hypännyt sammakko olisi muotoutunut toisin. Tilanteesta riippuu, kuinka kauan sanat pyörivät mielessä ja mitä ne saavat meissä ja ympäristössä aikaan. Siinä vaiheessa, kun sanottuja sanoja pyöritellään mielessä öisinkin ja sanojaa sättien niitä ihmetellään yhdessä porukalla, yleensä selän takana, olisi viimeistään aika nostaa sanat yhteisen pöydän ääreen käsiteltäväksi. Poistettavaksi energiasyöppöjen listalta. Koska sanoilla on väliä.

Työyhteisösovittelussa käsitellään usein sanoja, joita ihmiset ovat päästäneet suustaan kerran joskus vuosia sitten. Usein henkilö itse ei ole lainkaan tietoinen, että hänen käyttämänsä sanat ovat jättäneet niin suuren haavan jälkeensä. Ei ehkä ole miettinyt, että ne itselle arkiset voimasanat ovat osuneet väärään hetkeen. Toisaalta sovitteluun päätyy yhteisöjä, joissa lopulta on sanottu ääneen, että esimiehen sanoilla on väliä. Ei ole yhdentekevää, onko esimiehen sanoitus kaikkia kunnioittavaa ja yhteisön hyvinvointia edistävää.

Sanotaan, että käyttämämme sanat kertovat lopulta enemmän meistä itsestämme kuin siitä mistä puhumme. Oletko milloin viimeksi katsonut peiliin ja miettinyt, mitä omat sanasi kertovat sinusta? Entä olisiko aika nostaa pöydälle ja käsittelyyn ne itseä tai toista loukanneet sanat – ja aloittaa vaikkapa sovittelu?

Sinunkin sanoillasi on väliä 😊


Kaipaatko yhteisöösi vuorovaikutuksen solmuja avaavaa koulutusta tai sovittelua?
Ota yhteyttä, niin katsotaan mitä saamme yhdessä aikaan.

Leena Saarela | puh. 0400722502