Suomen sovittelufoorumin (SSF) hallitus ja sen asiantuntijajäsenet kokoontuivat jälleen kerran pohtimaan, miten edistää sovittelun ilosanomaa mahdollisimman hyvin.
Ihana kamala hallitus
Hallitustyöskentely on useimmissa yhdistyksissä vapaaehtoistoimintaa, joka vaatii tekijöiltään sekä aikaa että intohimoa. Yhdistykset toimivat yleensä pääosin jäsenmaksurahoituksella, joten ylimääräistä tuhlattavaa ei juurikaan ole. Asiat tehdään siis itse niin pitkälle kuin mahdollista. Ellei jäsenistöstä saada rekrytoitua vapaaehtoisia, hallituksen jäsenet hoitavat tekemisen. Käytännössä, jos siis saat hyvän idean, saat mielellään sen myös toteuttaa – itse.
Hallituksessa käsiteltävät asiat ovat usein perehtymistä vaativia (tase ja tulosraportit tai vaikkapa uuden tietosuoja-asetuksen vaatimusten toteuttaminen), tylsiä (raporttien kokoaminen, nettisivujen päivittäminen) tai aikaa vieviä (kaikki edelliset sekä erityisesti tapahtumien järjestäminen). Jos hallitukseen on päätynyt, helposti siis voisi tulla houkutus ilmoittaa, ettei nyt pääsekään kokoukseen tai ainakaan ei ehdi ottaa vastuuta juuri tästä tehtävästä, ehkä sitten seuraavasta. Jolloin tekemiset kasaantuvat entistä pienemmälle joukolle.
Hyvää vastinetta menetetylle vapaa-ajalle
Jos työ kerran on niin vaativaa, miksi siihen pitäisi käyttää omaa vapaa-aikaa? Joka vuosi satojen yhdistysten hallituksiin riittää tekijöitä. Osa hoitaa tehtäväänsä rutiinilla, koska on niin tehnyt jo vuosien ajan. Välillä mukana pysytään velvollisuudentunnosta, kun muita vapaaehtoisia ei löydy. Mutta uskoisin, että suurin osa tekee työtään juurikin intohimosta yhdistyksen edustamaa asiaa kohtaan. Halusta edesauttaa yhdistyksen toimintaa entistä parempaan suuntaan.
Olen itse vuosien varrella ollut usean eri yhdistyksen jäsen ja lähes poikkeuksetta päätynyt lopulta hallitukseen. Miksi? Yleensä näen toiminnassa hyödyntämättä jätettyjä mahdollisuuksia tai epäkohtia, jotka odottavat tekijäänsä. Ja sitten teen, koska osaan homman. Ja ellen osaa, opettelen, koska asia on mielenkiintoinen tai tärkeä.
Mielestäni parasta, mitä hallitustyöskentely tarjoaa vastineeksi tehdystä työstä, on se suuri asiantuntijuuden määrä, josta pääsee työn ohessa nauttimaan. Kun yhteen kokoontuu useita eri alojen osaajia, asioita tulee katsottua monelta eri kantilta. Jos mietin työskentelyäni SSF:n hallituksessa, voisiko olla parempaa ikkunaa sovittelun ajankohtaisiin tutkimuksiin ja uutisiin. Kokouksissa on mukana osaajia mm. työyhteisösovittelusta, naapuruussovittelusta, perheasiainsovittelusta, tuomioistuinsovittelusta ja vertaissovittelusta. Näkemyksiä jaetaan sekä kotimaiselta että kansainväliseltä kentältä. Lisäksi SSF:n hallitus tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, joille sovittelun sanoma on myös tärkeä. Yhdessä etsimme työkaluja tehdä maailmasta hiukan parempi paikka pala kerrallaan.
Tarviiko tätä vapaaehtoisuutta sen enempää perustella?
Kuvassa Suomen sovittelufoorumi ry:n hallituksen jäsenet 11.6.2018 kokouksessa, vasemmalta:
Leena Saarela, työyhteisösovittelija
Barbro Widing, sovittelija
Pia Lappalainen, lehtori, Aalto yliopisto
Maija Gellin, VERSO-ohjelma (hallituksen asiantuntijajäsen)
Mika Koskinen, valmentaja, sovittelija
Vaula Haavisto, FASPER-hanke (hallituksen asiantuntijajäsen)
Timo Pehrman, FT, työyhteisösovittelija (hallituksen puheenjohtaja)
Birgit Autere, ulkoasiainneuvos
Antti Heikinheimo, laamanni, käräjätuomari
Jens Gellin, työnohjaaja, sovittelija, Naapuruussovittelun keskus
Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet:
Hannu Ahtinen, työyhteisösovittelija
Jonna Linnanahde, varhaiskasvatuskentän sovittelu
Synnöve Karvinen-Niinikoski , professori (emerita)
sekä asiantuntijat Seppo Mäki, Marja Pelli ja Anne Petroff.